Minusta itsestäni

Olen Anna. Tervetuloa seuraamaan blogiani: älä kysy, mikä sen aihe tai pääajatus on, sillä jos rehellisiä ollaan, en ole siitä ihan itsekään varma. Kun annat minun esitellä itseni, voin ehkä valaista asiaa.


14.6.1996 synnyin Helsingissä. Siinä ei nyt ole mitään ihmeellistä.

Partio
Ala-asteen toiselta luokalta aina tähän päivään asti olen harrastanut partiota helsinkiläisessä Koudat-lippukunnassa. Viimeisten neljän vuoden aikana toimiessani johtajana uskon oppineeni enemmän kuin koko yläasteen aikana: muun muassa johtamistaidot, organisointikyky, hullujen ideoiden jalostaminen ja elämästä nauttiminen ovat taitoja, joita harva muu paikka tarjoaa. Partiosta on jäänyt käteen kyky nauttia luonnosta ja selviytyä vähemmällä määrällä tavaraa. Valitettavasti aika on rajallista ja olen joutunut jättäytymään viikottaisesta toiminnasta. Apuun riennän kuitenkin aina kun sitä tarvitaan.

Yrjönpäiväjuhla, vuosi mahdollisesti 2012?

Suurleiri Kilke: kuivaa hiekkaa, jäätelöä ja jonottamista.

Iki-ihanaa nuotioruokaa.

Ratsastus
Poni-Haan tallit Hakunilassa veivät minut mennessään, kun olin yksitoista, eikä loppua tuolle tielle näy. Hoitajana olen toiminut nyt neljä vuotta, ja tuona aikana olen saanut kokea niin elämän iloja kuin surujakin: elämäni tärkeimmät hevoset on esitelty yläpalkissa kohdassa "Elämäni eläimet". Hevonen on paras lohduttaja ja ystävä, ja en ole löytänyt parempia keinoja murheen karkottamiseksi kuin kunnon maastolaukka ja suklaan syöminen. Vuodesta 2012 lähtien olen kisannut seurakisoissa, ja kehitystä on toki tapahtunut. Tavoitteena ensi kaudella on tasainen suoritus helppo B -tasolla ja varmuutta 80cm hyppäämiseen.

Hopsu-hevonen Lucia-juhlassa, 2011? c) Hanna Mäntynen

Mette, c) Hanna Mäntynen

Ikuinen haaveilija
Erilaiset projektit ovat vuosien varrella saaneet minut innostumaan ja pettymään vuorotellen, yhä uudelleen ja uudelleen. Kuinka monta tarinaa olenkaan aloittanut ajatuksella, että tästä tulee menestyskirja! Yhtä monta kertaa olen pettynyt huomatessani, ettei kärsivällisyyteni riitä edes muutaman sivun tarinan hiomiseen. Nykyään olen järkevämpi ja haaveilen kirjoittamisesta oman pienen pääni sisällä. Tämäkin blogi on yksi niistä asioista, joiden luomista olen haaveillut. Toivon mukaan saan tulevaisuudessa tarpeeksi pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta aloittaa isompien haaveideni toteuttaminen.

Haen kevään 2015 yhteishaussa lukemaan kirjallisuutta Helsingin yliopistoon. Miksi ei rakkaasta harrastuksestaan voisi tehdä myös ammattia itselleen? Motivaatiota useimmiten on, mutta usko omaan tekemiseen jää tässäkin asiassa usein valitettavan vaihtelevaksi.

Toki elämääni on kuulunut paljon muutakin kuin nämä. Erilaisia harrastuksia on tullut ja mennyt, mutta nämä kolme asiaa ovat ja pysyvät mukanani aina. Matkustaminen on ollut aina lähellä sydäntäni. Juuri nyt haaveilen erilaisista pyöräretkistä muun muassa Ahvenanmaalle sekä Karhunkierroksen kiertämisestä. Vielä joskus patikoin Ranskasta Santiago de Compostelaan. Mökkeily ja puutarhaelämä ovat satunnaisesti herättäneet kiinnostusta.

Minä lukijana
Luen hyvin monenlaista kirjallisuutta ja pyrin lukemaan kaikki aloittamani kirjat myös loppuun, minkä vuoksi valitsen luettavat kirjat myös hyvin huolella. Nuorempana luin paljon fantasiaa ja perinteistä nuortenkirjallisuutta, mutta nykyisin olen päätynyt kirjoihin, joissa voi olla yliluonnollisia elementtejä, mutta jotka käsittelevät usein ihmisyyttä ja ihmisten välisiä suhteita. Ympäristöt ovat usein arkipäivästä jollakin tavalla eroavia, ja esimerkiksi1800-luvun  romantiikka on vienyt mukaan. Moderni kirjallisuus ei useinkaan iske. Palaan joskus myös kirjoihin, joista olen nauttinut kovasti.


Tervetuloa seuraamaan blogiani!